Miksi kehomme huutaa elektrolyyttejä?

Kivikaudella vesi virtasi kallioiden, mineraalikerrostumien ja maaperän läpi, joista irtosi veteen elektrolyyttejä: natriumia, kaliumia, magnesiumia ja muita mineraaleja. Sen lisäksi kivikauden ihmiset saivat tärkeitä suoloja hyödyntäessään eläimet kokonaisena (liha, sisäelimet, luut ja veri) sekä syödessään ravintorikkaassa maaperässä kasvaneita kasveja, juuria ja mukuloita.

Nykyajassa juomme vesijohtovettä, joka on puhdistettu niin perusteellisesti, että siinä ei ole juuri jälkeäkään luonnollisista suoloista. Samalla elämäntapamme kuluttaa näitä elintärkeitä mineraaleja enemmän kuin koskaan ja kaiken kukkuraksi hanasta juomamme vesi sisältää jäämiä mm. kloorista, lääkeaineista, mikromuoveista ja raskasmetalleista.

Liikumme, hikoilemme, saunomme, työskentelemme paineen alla, nukumme joskus huonosti ja elämme jatkuvassa informaatiotulvassa. Jopa silloin kun istumme hiljaa paikoillamme, stressi kuluttaa hermostoa ja elektrolyyttejä. Kofeiini, alkoholi ja useat lääkkeet kiihdyttävät nesteiden ja mineraalien poistumista kehosta. Ja jos ruokavalio ja vesi eivät korvaa sitä minkä menetämme, voimme huonosti.

Kivikauden ihminen sai magnesiumia päivittäin noin 500–800 milligrammaa eli jopa 2-3 kertaa enemmän kuin keskiverto nykyihminen. Magnesium on äärimmäisen tärkeä kivennäisaine etenkin hermostolle ja stressin säätelylle, lihasten toiminnalle ja palautumiselle, unen laadulle, verensokerin ja insuliinin säätelylle sekä luuston ja hampaiden terveydelle.

Natriumia kivikauden ihminen sai todennäköisesti noin 3 000–5 000 milligrammaa päivässä, mikä on linjassa sen kanssa, mitä kehomme tarvitsee toimiakseen optimaalisesti. Keskiverto nykyihminen syö liikaa puhdistettua suolaa (natriumkloridia) prosessoidusta ruoasta, mutta liian vähän puhdistamatonta suolaa, joka sisältää myös lukuisia muita mineraaleja. Natrium on elintärkeä kivennäisaine erityisesti nestetasapainon ylläpidossa, hermoston ja lihasten toiminnassa sekä verenpaineen säätelyssä.

Myös kaliumia kivikauden ihminen sai keskimäärin enemmän kuin nykyihminen, noin 4 000–6 000 milligrammaa päivässä, pääasiassa villivihanneksista, juurista, lihasta ja sisäelimistä. Nykypäivän ravinnossa kaliumin saanti on usein liian vähäistä suhteessa natriumin saantiin, mikä voi horjuttaa elimistön sähköistä ja solunsisäistä tasapainoa. Kalium on keskeinen kivennäisaine erityisesti hermoimpulssien välityksessä, lihasten toiminnassa, sydämen rytmin säätelyssä ja solujen aineenvaihdunnassa. Riittävä kaliumin saanti tukee myös verenpainetta ja toimii natriumin luonnollisena vastaparina, joka auttaa ylläpitämään kehon sisäistä tasapainoa.

Ihmisen toiminnan seurauksena maaperä ja vesistöt ovat köyhtyneet, emmekä enää saa ruoasta ja juomavedestä riittävästi näitä elämälle tärkeitä elektrolyyttejä. Nestehukka, päänsärky, lihaskrampit, väsymys ja hermostollinen levottomuus voivat kaikki liittyä puutteelliseen elektrolyyttitasapainoon.

Optimaalinen elektrolyyttien tarve riippuu kehon koosta, aktiivisuudesta ja elämäntavoista. Suuntaa antavana nyrkkisääntönä aktiivinen aikuinen tarvitsee:

• natriumia noin 40–70 mg painokiloa kohden päivässä
• kaliumia noin 45–65 mg painokiloa kohden päivässä
• magnesiumia 6–10 mg painokiloa kohden päivässä

Määrät ovat selkeästi suuremmat kuin viralliset saantisuositukset, jotka ehkäisevät puutoksia, mutta harvoin riittävät tukemaan kehon optimaalista toimintaa.

Nesteytyksessä ei ole kyse ainoastaan nesteen juomisesta. Kyse on siitä, mitä neste kuljettaa mukanaan. Puhdas vesi ilman elektrolyyttejä voi itse asiassa aiheuttaa nestehukkaa, sillä se laimentaa veren elektrolyyttipitoisuuksia entisestään.

Jos haluamme palauttaa kehomme luonnollisen tasapainon, meidän on palautettava myös sen mineraalitasapaino. Lisäämällä luonnollista meri- tai vuorisuolaa ruokaan ja juomaveteen omia makuhermoja kuunnellen ja käyttämällä laadukkaita elektrolyyttejä erityisesti hikoillessa, ovat oiva keino tämän tasapainon palauttamisessa.

Jalmari / Paleokauppa