Ovatko ravitsemussuositukset linjassa Suomen maantieteellisen sijainnin kanssa?

Oletko koskaan miettinyt, kuinka paljon energiaa saat kustakin makroravinneryhmästä eli proteiineista, hiilihydraateista ja rasvoista?

 

Ravitsemussuosituksissa kehotetaan syömään 45-60% päivän energian tarpeesta hiilihydraateista, 25-40% rasvoista ja 10-20% proteiineista.

 

Jos tarkastelemme eri puolilla maailmaa asuvien metsästäjä-keräilijäheimojen makroravinnejakaumia, ne vaihtelevat hiilihydraattien osalta 5-70% välillä, rasvojen osalta 15-80% välillä ja proteiinin osalta 15-35% välillä.

 

Eli erot etenkin hiilihydraattien ja rasvojen suhteen ovat aika suuria ja johtuvat heimojen maantieteellisestä sijainnista ja vuodenajasta.

 

Arktisilla alueilla syödään vähemmän hiilihydraatteja ja enemmän rasvaa, kun taas trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla syödään enemmän hiilihydraatteja ja vähemmän rasvaa.

 

Proteiinin saanti pysyy aikalailla vakiona maantieteellisestä sijainnista riippumatta.

 

Ravitsemussuositusten makroravinnejakauma on siis aikalailla linjassa myös keskimääräisen metsästäjä-keräilijäheimon makroravinnejakauman kanssa.

 

Mutta...

 

Ovatko suomalaiset ravitsemussuositukset linjassa Suomen maantieteellisen sijainnin ja vuodenaikojen vaihtelun kanssa?

 

Kun ensimmäiset metsästäjä-keräilijät saapuivat Suomeen noin 11 000 vuotta sitten idästä, Suomi oli heille varsinainen paratiisi.

 

Suomen luonto oli täynnä villiriistaa, järvikaloja ja hylkeitä sekä vuodenaikojen sallimissa rajoissa villivihanneksia, juureksia ja marjoja.

 

Toisin sanoen ensimmäiset Suomea asuttaneet metsästäjä-keräilijät söivät todennäköisesti runsaasti proteiinia ja rasvaa ja vähemmän hiilihydraatteja.

 

Neoliittinen vallankumous kolkutteli kuitenkin ovella ja pian suomalaiset jo viljelivätkin ohraa, kauraa ja ruista sekä kasvattivat maitokarjaa, jolloin hiilihydraattien osuus ruokavaliossa kasvoi.

 

Mitä sitten haen tällä kaikella informaatiolla?

 

Sitä, että ihmiset ovat erittäin hyvin uusiin ympäristöihin ja olosuhteisiin sopeutuva laji.

 

Niin hyvin, että nykyajassa voimme elää täysin samassa rytmissä ja syödä täysin samoja ruokia ympäri vuoden ja unohtaa täysin, mistä olemme tulleet.

 

Eri puolilla maailmaa asuvien metsästäjä-keräilijäheimojen erilaiset ruokailutottumukset ja poikkeuksellisen hyvä terveydentila ei johdu mistään tietystä makroravinnejakaumasta, vaan luonnon rytmissä elämisestä ja paikallisten, sesongin mukaisten ruokien syömisestä.

 

Jos tunnistat itsesi suomalaiseksi, suosi kotimaista lihaa, riistaa, kalaa ja siipikarjaa ympäri vuoden, koska sitä on ollut aina saatavilla ympäri vuoden.

 

Kasvisten, hedelmien ja marjojen osalta suosi kotimaisia sesongin antimia.

 

Tämän lähemmäs et pääse suomalaisten esi-isiemme ruokavaliota.

 

Jos pidät vilja- ja maitotuotteista eivätkä ne aiheuta sinulle mitään oireita, kuten ihottumaa, hengitystieoireita, ruoansulatusvaivoja tai turvotusta, niiden syöminen on myös täysin ok ja linjassa suomalaisten juuriemme kanssa.